Laimea kulttuurishokki?

Istun tässä aamukaffella... pienet pojat katsoo telkkaria, Jani on töissä, isot lapset nukkuu... Blogista on tullut vähän enemmän valokuvakansio ja tapahtumien raportointipaikka verrattuna alkuaikoihin. Syvälliset jutut käydään läpi läheisten kanssa skypessä, sähkäpostissa, kirjeissä, sekä itselläni on monta päiväkirjaa, muistikirjaa jne. =)

Mutta yksi asia on pyörinyt päässä jonkin aikaa:

Kaipaan suomen kieltä!!!


Kaipaan voida käyttää sanoja, kuten:


-pellavapää
-kuunsilta
-hienonhieno
-aallonharja
-jylhä
-kepeä

jne.

Kaipaan sitä, että voi ilmaista itsensä JUURI niinkuin tuntuu, tarkoittaa ja haluaisi.

Se on eri asia kuin osata kommunikoida.

Kaipaan sitä, että voi sanoa lauseita ja sananlaskuja, joissa on vivahteita ja jotka illmaisevat syvästi ja tukevat asiaa, josta puhutaan.

Onko tämä ensimmäinen hetki yli kahteen vuoteen, kun alan oikeasti kaivat Suomeen? Ehkä, ehkä ei.

Ruisleipää voi leipoa ja rakkaiden kanssa voi pitää yhteyttä, mutta aussit eivät edelleenkään puhu suomea!!!