Olen kiitollinen...
Siitä, että minun täytyy siivota juhlien jälkeen, sillä se merkitsee sitä, että minulla on ystäviä.
Siitä, että vaatteet tuntuvat tiukoilta, sillä silloin tiedän, että minulla on ruokaa.
Siitä, että lumet on luotava ja ikkunat pestävä, koska siitä tiedän, että minulla on koti.
Siitä, että parkkipaikka on kamalan kaukana, sehän tarkoittaa sitä, että minulla on auto.
Korkeasta sähkölaskusta, sillä silloin minulla on lämmin ja valoa.
Naisesta kirkossa takanani, joka laulaa nuotin vierestä, silloinhan kuuloni toimii.
Pyykkivuoresta pöydällä, silloinhan minulla on vaatteita, joita pitää.
Väsymyksestä ja kipeistä lihaksistani päivän lopussa; olen voinut työskennellä kovasti.
Surullisista asioista ja väärinymmärryksistä, me opimme.
Soivasta herätyskellosta aamulla - minä elän.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
niin,niin totta<3<3:)
näinhän se menee, mutta harvemmin muistaa sen narinan jälkeen ajatella tuolta toiselta kantilta :) terkkuja perheelle, Heli
Lissu, niinhän se on, niin totta! Ihminen näkee asiat ja kokee tapahtumat valitsemallaan tavalla.
Minä valitsen Nalle Puhin tavan! =)
Nalle Puh sanoo myös näin:
"Ajatteles, jos joku puu kaatuisi kun me olemme sen alla!" sanoi Nasu.
"Ajatteles, jos ei kaadu", sanoi Puh pitkään harkittuaan
Ja Heli, kiitos terkuista! =)=)=)
Love, Nina
Kiitos näistä muistutuksista. Arkinen elämä on ihanaa!
Kirsi Sa.
Niinpä! =) Kiva kuulla susta, Kirsi! Pasil terkui!
Nina
Lähetä kommentti