On ollut asioita, joista olisin halunnut kirjoittaa; kuvia, joita olisi halunnut laittaa näytille ja tunteita, joita olisi halunnut jakaa. En ole ehtinyt niitä täällä blogissa tehdä. Oikeassa elämässä, sähköpostilla ja skypessä onneksi kuitenkin. =) Mutta pari sanaa tännekin...
Esim. äiti, olisin halunnut laittaa kuvan, kun Osmo uinuu onnellisena vihreissä muumilakanoissaan ja pyyhkii itseään suihkun jälkeen mustaan muumipappapyyhkeeseen (mutta ei ole kuvaa). Mummille kiitos saapuneesta kivasta lorukirjasta. =) Lapsille on sattunut kaikkea pientä kivaa ja tylsää... esim. Alma nyrjäytti oikein pahasti nilkkansa (mustansininen limppu...), Osmolla varastettiin pyörästä kilikello yms. Mutta toisaalta... tavallinen kiva arkikin jatkuu... koulussa menee kaikilla mukavasti (mitä nyt jonkun ope ei ole mieluisa edelleenkään ja jonkun luokalla on vähän levotonta välillä jne. mutta muuten...). Osmo oli juuri retkellä Science centerissä, Alma tykkää kovasti huilunsoitosta ja Otso on innoissaan kotitaloudesta. Otso onkin valmistanut koulussa oppimiaan herkkuja kotonakin. Tosi mukavaa! =) Täällä pitää muuten viedä kotsan tunnille itse ainekset?!?
Minä lähdin eilen rentoutumaan Marian luo Ipswichiin. Junalla. Ensin autuasta kirjan lukemista koko ihana pitkä junamaka. Sitten Marian kanssa pitkälle lounaalle Sizzleriin. (Omassa vesipullossa valkoviiniä - kikatusta...) Sitten kotiin, lepäämään, lisää kirjan lukemista.
Kun ruoka oli sulanut jonkin matkaa, jaksoimme nousta ylös ja ohjelmassa oli iltanuotion sytyttämistä, tähtitaivaan tuijottamista, eukalyptuksista lumoutumista, rauhoittumista ja hiljentymistä. Jutteluakin, toki. =) (Niin ja ennen kaikkea tuota sielua ilahduttavaa rentoutumista ja hiljentymistä, ehdin pelätä ekan vartin, koska olin yksin nuotiopaikalla reilun tunnin, Marialla oli asiakas, ...olin oikein keppi kädessä, että olisin voinut puolustatutua TOSI tehokkaasti hyökkääjiä vastaan... -juu, muakin naurattaa jo- mutta ei sitten kukaan hyökännytkään ja heitin sen halon nuotioon... ja käärmekin näkyi...mutta se oli vauvakäärme... mutta ainakin kyynpoikaset ovat vaarallisempia kuin äitikärme...)
Anyway...nuotion jälkeen Marian viereen nukkumaan paksujen, pehmeiden peittojen alle tietäen, ettei Amos herätä yöllä! Ah! Aamulla junaan. Kirjan lukemista edelleen. Cityssä ulos junasta, puolen tunnin reipas lenkki ja vyöhyketerapiaHOITOON itse; alan kouluun, se on halvempaa. Sieltä uudelleen syntyneenä puolen tunnin lenkki, junaan, kirjan lukemista ja erittäin levänneenä kotiin! Kirja on muuten "Eat, Pray, Love" by Elizabet Gilbert. Suosittelen. =) Suosittelen myös ylipäätään vastaavaa irtiottoa jokaiselle äidille.
Noh... sitten parit kuvat!
Äitienpäiväkävely! Kuvat ovat Redland Bay:sta, noin puoli tuntia meiltä pohjoiseen. Kyltissä muuten varoitettiin coneshelleistä ja bluering octopusseista... että ei kauheesti kahlattu! Osaisin kyllä antaa ensiapua kyseisten otusten antamiin vammoihin, koska juuri lauantaina kävin ensiapukurssin! =)
Ja pari kuvaa siitä, kun Nelli opettaa Amosta skeittaamaan! =)
Amos on nykyään ihan "Nellin poika". Eli vaikka toki usein haluaa mun syliin tai itkee joskus eprään yms. normaalia, niin USEIN kiipeääkin Nellin syliin, vaikka minä olisin myös vaihtoehtona. =) Ja heillä on Nellin kanssa omat hauskat juttunsa! Nelli on myös opettanut Amokselle asioita, kuten taputtamisen, "käsien pyyhkimisen roskista", "missä napa on" jne. Amos tottelee Nelliä hyvin, ehkä parhaiten... itseasiassa...
NOH...viimeisenä, muttei vähimpänä... tämä oli tullut eilen postissa ja Jani oli piilottanut sen mun näppäimistölle, että kun äsken avasin koneen ja vedin näppäimet esiin... SIINÄ SE NYT ON! Ei enää tenttejä, esseitä, tutkmuksia, hoitoharjoituksia, työharjoittelua... käyn vähän aikaa varmaan tyhjäkäyntiä ennen kuin totun. Työkuvioita on periaatteessa vaikka mitä jo suunnitteilla, tarjolla tai tekeillä...mutta kerron niistä sitten, kun ne ovat selkeämpiä! =)
Tämän näkeminen näppäimillä aiheutti valtavan padon purkautumisen... erittäin vuolaan itkukohtauksen! Se oli onnen, ilon, helpotuksen, rentoutumisen, väsymyksen ulostulon, kiitollisuuden ja "mä tein sen - ylpeyden" itku!
Suomeksi sanottuna mää olen nyt "diplomivyöhyketerapeutti". Olen siis pätevä antamaan vyöhyketerapian lisäksi erilaisia hierontoja, kuten lääkinnällistä- (=urheilu), lymfa-, terapuettista ja rentouttavaa hierontaa, sekä akupainantaa, shiatsua, aromaterapiaa... Tervetuloa hoitoihin!!! =)
Esim. äiti, olisin halunnut laittaa kuvan, kun Osmo uinuu onnellisena vihreissä muumilakanoissaan ja pyyhkii itseään suihkun jälkeen mustaan muumipappapyyhkeeseen (mutta ei ole kuvaa). Mummille kiitos saapuneesta kivasta lorukirjasta. =) Lapsille on sattunut kaikkea pientä kivaa ja tylsää... esim. Alma nyrjäytti oikein pahasti nilkkansa (mustansininen limppu...), Osmolla varastettiin pyörästä kilikello yms. Mutta toisaalta... tavallinen kiva arkikin jatkuu... koulussa menee kaikilla mukavasti (mitä nyt jonkun ope ei ole mieluisa edelleenkään ja jonkun luokalla on vähän levotonta välillä jne. mutta muuten...). Osmo oli juuri retkellä Science centerissä, Alma tykkää kovasti huilunsoitosta ja Otso on innoissaan kotitaloudesta. Otso onkin valmistanut koulussa oppimiaan herkkuja kotonakin. Tosi mukavaa! =) Täällä pitää muuten viedä kotsan tunnille itse ainekset?!?
Minä lähdin eilen rentoutumaan Marian luo Ipswichiin. Junalla. Ensin autuasta kirjan lukemista koko ihana pitkä junamaka. Sitten Marian kanssa pitkälle lounaalle Sizzleriin. (Omassa vesipullossa valkoviiniä - kikatusta...) Sitten kotiin, lepäämään, lisää kirjan lukemista.
Kun ruoka oli sulanut jonkin matkaa, jaksoimme nousta ylös ja ohjelmassa oli iltanuotion sytyttämistä, tähtitaivaan tuijottamista, eukalyptuksista lumoutumista, rauhoittumista ja hiljentymistä. Jutteluakin, toki. =) (Niin ja ennen kaikkea tuota sielua ilahduttavaa rentoutumista ja hiljentymistä, ehdin pelätä ekan vartin, koska olin yksin nuotiopaikalla reilun tunnin, Marialla oli asiakas, ...olin oikein keppi kädessä, että olisin voinut puolustatutua TOSI tehokkaasti hyökkääjiä vastaan... -juu, muakin naurattaa jo- mutta ei sitten kukaan hyökännytkään ja heitin sen halon nuotioon... ja käärmekin näkyi...mutta se oli vauvakäärme... mutta ainakin kyynpoikaset ovat vaarallisempia kuin äitikärme...)
Anyway...nuotion jälkeen Marian viereen nukkumaan paksujen, pehmeiden peittojen alle tietäen, ettei Amos herätä yöllä! Ah! Aamulla junaan. Kirjan lukemista edelleen. Cityssä ulos junasta, puolen tunnin reipas lenkki ja vyöhyketerapiaHOITOON itse; alan kouluun, se on halvempaa. Sieltä uudelleen syntyneenä puolen tunnin lenkki, junaan, kirjan lukemista ja erittäin levänneenä kotiin! Kirja on muuten "Eat, Pray, Love" by Elizabet Gilbert. Suosittelen. =) Suosittelen myös ylipäätään vastaavaa irtiottoa jokaiselle äidille.
Noh... sitten parit kuvat!
Äitienpäiväkävely! Kuvat ovat Redland Bay:sta, noin puoli tuntia meiltä pohjoiseen. Kyltissä muuten varoitettiin coneshelleistä ja bluering octopusseista... että ei kauheesti kahlattu! Osaisin kyllä antaa ensiapua kyseisten otusten antamiin vammoihin, koska juuri lauantaina kävin ensiapukurssin! =)
Ja pari kuvaa siitä, kun Nelli opettaa Amosta skeittaamaan! =)
Amos on nykyään ihan "Nellin poika". Eli vaikka toki usein haluaa mun syliin tai itkee joskus eprään yms. normaalia, niin USEIN kiipeääkin Nellin syliin, vaikka minä olisin myös vaihtoehtona. =) Ja heillä on Nellin kanssa omat hauskat juttunsa! Nelli on myös opettanut Amokselle asioita, kuten taputtamisen, "käsien pyyhkimisen roskista", "missä napa on" jne. Amos tottelee Nelliä hyvin, ehkä parhaiten... itseasiassa...
NOH...viimeisenä, muttei vähimpänä... tämä oli tullut eilen postissa ja Jani oli piilottanut sen mun näppäimistölle, että kun äsken avasin koneen ja vedin näppäimet esiin... SIINÄ SE NYT ON! Ei enää tenttejä, esseitä, tutkmuksia, hoitoharjoituksia, työharjoittelua... käyn vähän aikaa varmaan tyhjäkäyntiä ennen kuin totun. Työkuvioita on periaatteessa vaikka mitä jo suunnitteilla, tarjolla tai tekeillä...mutta kerron niistä sitten, kun ne ovat selkeämpiä! =)
Tämän näkeminen näppäimillä aiheutti valtavan padon purkautumisen... erittäin vuolaan itkukohtauksen! Se oli onnen, ilon, helpotuksen, rentoutumisen, väsymyksen ulostulon, kiitollisuuden ja "mä tein sen - ylpeyden" itku!
Suomeksi sanottuna mää olen nyt "diplomivyöhyketerapeutti". Olen siis pätevä antamaan vyöhyketerapian lisäksi erilaisia hierontoja, kuten lääkinnällistä- (=urheilu), lymfa-, terapuettista ja rentouttavaa hierontaa, sekä akupainantaa, shiatsua, aromaterapiaa... Tervetuloa hoitoihin!!! =)
6 kommenttia:
Kyllä Nina meinasi tässä ihan onnesta sinun puolestasi tulla itsellekkin tippa silmään kun luin ja näin tuon diplomisi. ONNEA TOSI PALJON vieä kerran!!! Nyt vaan kauniit raamit ja seinälle :)
Kylläpä sulla onkin ollut ihana irtiotto..ihan kateeks käy.
Vai on siellä tuollaisiakin varottavia öttiäisiä meressä.Onko noissa nyt jotain erityistä varottavaa vaiko vaan esim. ettei tallo päälle ja tule haavaa tms.? Tokkohan tuonne uskaltaa ollenkaan... vielä nuo hait ja meduusat jne. =/ Taitaa olla paras vaan tyytyä uima-altaissa rypemiseen.
VOI ONNEA;ONNEA!!!!IHANAAAAAAA!!!!
ja kiitos vaan kutsusta...mielellään sitä hoitoihin tulis..mutta,mutta...tulispa kalliiksi kun tuo matka on sen verran pitkä:D...muuten kyllä:)
ihania rantakuviakin taas<3
ja ihana irtiotto...ja hyvät eväät...tai juomat:D
miten te Nellistä oikein maltatte ees luopua sitten joskus:)??
Sari, joo...kyllä se oli niin voimakas tunne, kun satojen tuntien aherrus on yks kaks paperina nenän edessä! Ja kiitos vielä onnitteluistasi! Kyllä tänne uskaltaa tulla!!! Niitä elukoita on vaan nyt sattunut kohdalle yllättävän paljon, siksi niistä on tultu kirjoitettua! Te tulette rakastamaan Australiaa! Ainakin Queensland on IHANA paikka asua!
Lissu, kiitoskiitoskiitos! Juu, kyllä tuntuu ihanalta...kevyeltä! =)
Kyllä on outoa, kun Nelli lähtee, varmasti! Mutta en ajattele sitä vielä. =)
Mahtavaa viikonloppua teille tyttyröille!
Nina
Ai niin Sari! Tuli yhtäkkiä mieleen kysymyksesi. SE blueringed octopus ja coneshell ovat siis mustekala ja simpukka ja molemmat supermyrkyllisiä! Jos ehtii saada ensiapua ja nopeasti vastalääkettä, ookoo, mutta ainakin jos on allerginen tai heikko, eikä saa nopeasti apua, molempiin voi pahimmassa tapauksessa kuolla. Periaatteessa...
Mutta rauhoittamisyritys: Niitä on lähinnä trooppisissa vesissä, ei ihan joka puolella Australiaa. Ja usein alueet, joilla niitä on, tiedetään, joten niissä paikoissa on varoituskyltit. Eli kannattaa uida VAIN rannoilla, joissa on turvallista uida ja hengenpelastajat. Tai voi kai muuallakin uida, mutta mä en ainakaan vielä uskalla uida tuntemattomilla rannoilla. =)
Terkkuja taas, Nina
Kiitos valistuksesta Nina. Musta kyllä tuntuu etten pistä siellä sitten MISSÄÄN PÄIN kinttujani mereen. Tuon joo ymmärsin et ovat mustekala ja simpukka mut et niitäkin on mysrkyllisiä??!?? Voi kättä jalakaa!
Siskoni on saanut tuta tuon meduusan ihmeellisen kosketuksen ja hänkin vaikka asunut siellä jo... hetkinen n. 40 vuotta ei ole uinut meressä sen koommin :/
Mutta NUO HÄMPYT ovat ne KARMIVIMMAT!!!
Terveisiä täältä aurinkoisesta kesäisestä savosta :D
Todella paljon onnea Nina! Aherruksesi palkittiin ja mukava työ odottaa Sinua, mikä parasta. Blogia lukemalla huomaan, että opiskelupaineet ovat todella ohi kohdaltasi ja pystyt taas nauttimaan muustakin kuin tenttikirjoista. Aivan ihania kuvia Sinun ja Janin hemmottelureissusta. Elämä on ihanaa, kunhan sen oikein oivaltaa! Kerro kaikille terkkuja!
--
sini + muut
Lähetä kommentti