perjantai 30. lokakuuta 2009

Puuhasteluja

Ruokavinkki: jämäkasvikset ja jämäjuurekset (saa olla tuorettakin -heh heh- ) kattilaan kiehumaan ja...


...soseeksi! Eilen. Oli tosi namia! (Tässä oli perunaa, porkkanaa, bataattia, kesäkurpitsaa, sipulia, paprikaa, kurpitsaa, punajuurta, lanttua, palsternakkaa...mausteena inkivääriä, basilikaa ja korianteria.)



Otson koulussa tekemä avainnaulakko. =)


Mä teen lisää väriä seinille, tää on 1 m x 1 m ja vähän kesken. =)


Amos tänä aamuna omissa puuhissaan... rätti toisessa ja harja toisessa kädessä!


Hurjaa Halloween Viikonloppua kaikille!!! =)

torstai 29. lokakuuta 2009

Tänään

Kävin aamulla klinikalla, otin samalla kuvan sen edustasta. (Te suomikamut, jotka olette olleet täällä, tämä on sen Green Bean-kahvilan vieressä.) =)


Tässä kuva mun työhuoneesta siellä.


Asiakas ei ilmaantunut, näin kuulemma aina välillä käy...pitänee tottua siihenkin.

Amos tänäaamuna.


Nyt jatkan hommia, tuli pidettyä kahvitauko ja samalla päätin lätkäistä nämä pari kuvaa...

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Työjuttuja -Ninan- ...Jani kertokoon omistaan halujensa mukaan omassa blogissaan =)

Olin tänään eka kertaa elämässäni töissä kouluavustajana! Se oli kivaa ja HELPPOA verrattuna open työhön. Ope suunnittelee kaiken, vetää tunnit, kantaa vastuun...sinä vaan "pörräät" seassa ja autat! Vitsit, että oli kivaa! =) Alan siis tehdä sijaisuuksia lasten koulussa nyt ensin kouluavustajana. Kun saan opettajan rekisteröinnin täällä, eli noin 3 kk kuluttua, sitten alan tehdä opettajan sijaisuuksia. Tästä on tosi hyvä aloittaa kielen kannalta ja myös australialaisiin koulukäytäntöihin ensin tutustuen. Mukavempaa aloittaa sitten itse opettajan työ, kun "koulukieli" on vähän vahvistunut ja käytännöt ovat tuttuja!

Kun Australiassa tekee töitä lasten kanssa, oli sitten opettaja, lastenhoitaja, hieroja, terapeutti tai muu ammatti, missä on ikäänkuin suoraan tekemisissä lasten kanssa, pitää omistaa "blue card". Se on voimassa 2 vuotta kerrallaan ja sen saa uusittua lähettämällä rikosrekisteriotteen 2 v. välein. Janilla on siis tietenkin omasna ollut jo kohta kaksi vuotta...minä sain omani tällä viikolla Siksi voinkin nyt aloittaa työt koulussa. Ja itseasiassa tarvitsen sen myös vyöhyketerapiatyöhöni lapsiasiakkaita varten.


Mikäli joku miettii, MIKSI alan tehdä open töitä, niin suurin syy siihen on se, ettei näin alussa ole tarpeeksi asiakkaita taloudellisesta näkökulmasta vyöhyketerapia/hierontapuolella. Olen kyllä mielelläni menossa "takaisin" koulumaailmaan. Ihanne tilanne olisi varmaan se, että saisi sijaisuuksia 1-2 päivää viikossa ja asiakkaita olisi sitten pari täyttä päivää viikossa. Sitten voisi yhden päivän maalata tauluja ja kirjoittaa kirjoja! =)

Nakutin tänään mainoskyltin aitaan! Tervetuloa hoitamaan itseäsi!!! =)
(Kotisivuilla ei ole vielä mitään...ne ovat työn alla.)

tiistai 27. lokakuuta 2009

Sitä sun tätä taas kerran

Viime päivityksestä on 5 päivää...tuntuu kuin siitä olisi 5 viikkoa... niin paljon on taas ollut tekemistä! =)

Kivointa oli eilinen; Otso täytti 13! Ei ole edes kuvia, ihmeellistä! =) Mutta juhlimme sitä eri tavoin koko päivän. Kiitos kaikista onnitteluista myös!

Minä olin luontaisterapiaseminaarissa koko viikonlopun. Se oli kiinnostava seminaari ja mieletön irtiotto arjesta! Maria-serkkuni oli samassa seminaarissa ja yövyimme yhdessä motellissa...nautittiin ihanaa illallista, uitiin jne. =) Olisi kiva kirjoittaa seminaarin aiheista enemmänkin...EHKÄ joku päivä... antoisinta henkilökohtaisesti minulle oli erään pohjoisaustralialaisen parantajamiehen hoito! Vau! Hänellä oli lämmin katse, parta napaan ja hiukset puoleen selkään asti... kulki paljain varpain...ja kädet... ne olivat yksinkertaisesti kokeneen parantajan kädet!!! Siellä oli myös muita ihania ihmisiä... on rentouttavaa viettää aikaa samanhenkisten ihmisten seurassa, kuten kaikki hyvin tietävät! =)

Asiasta toiseen...Minä olen nykyään Brisbanen vyöhyketerapiayhdistyksen tapahtumavastaava...hups! Miten siinä niin pääsi käymään. =) Tässä vapaaehtoistyönteossa "Carer´s Day":ssä, eli omaishoitajien hemmottelupäivässä. (Minä en kyllä tätä vielä järjestänyt, olin vain mukana, oppimassa.) Valtio järjestää kerran vuodessa tapahtuman näille väsyneille, epäitsekkäille ihmisille, jotka hoitavat vanhempiaan, vammaisia lapsiaan tai muita läheisiä 24/7. Meitä oli 4 vyöhyketerapeuttia tekemässä hoitoja (Sue puuttuu kuvasta...) Tein 12 hoitoa muistaakseni, ehkä enemmänkin... Se on antoisaa työtä! Ihmiset syvärentoutuvat ja väsymys pääsee pintaan ja purkautumaan!!! Ihmisten hyvä olo ja helpotus on suuresti palkitsevaa!

Tässä siis Doris, Alyson ja minä.


Tässä muita tapahtumajärjestäjiä kanssamme.


Tässä pari irrallista kuvaa... Otso ja Osmo autopesulla.


Pikkuveli väistelee "sattumia" eli suihkuja turvallisesti nurkassa... =)


Nelli ja Amos tänä aamuna.

torstai 22. lokakuuta 2009

Postipäivä!

Amos sai kortin mammalta ja Nelli oli ottanut videolle hänen lukuansa. =)


sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Kuvia ja juttua lapsista ja vähän muistakin...

Valikoin tuossa muutamia vanhoja kuvia Janin kamerasta tänne, kun on leppoisa ohjelmaton sunnuntai. Tästä lähtee... =)

Aloitan tästä päivästä. Nyt on siis sunnuntai ja Alma oli pitkästä aikaa Ipswichissä ratsastamassa. Päivä oli spesiaali, koska Alma sai Marian vanhan mekon omakseen. Tällä on kaunis tarinakin... Maria osti kankaan Keniasta häämatkaltaan vuonna 1973! Sitten ompelija teki siitä tämän hameen ja nyt Alma saa sen käyttöönsä! =)


Äsken syötiin kesäistä päivällistä.


Sitten eiliseen... olimme koko päivän Wellington pointissa rentoutumassa. Merja ja lapset tulivat mukaan ja ottivat myös kajakkinsa, mikä oli varsin mukavaa. Otso ja Lassi tekivät parin tunnin lenkin, Alma ja Lotta ehkä noin tunnin... sitten Nelli ja Osmo menivät... ja sekin ...kesti...! =) Osmo ei ollutkaan jaksanut meloa takaisin ja urhea Nelli oli työntänyt häntä parhaansa mukaan...lopulta he sitten tulivat oikotietä rannalle! =)


Osmo keskutelee puun henkien kanssa! =)



Amos kiipeilee.


Lotta ja Amos.



Näinkin voi antaa vauhtia! =)


Ammi Pammi!


Eilen illalla skypetimme eka kertaa rakkaiden ystäviemme kanssa, jotka olivat vihdoin asentaneet skypen! =) Martsu ja Meikku! =)=)=)=)=) Tänään jatketaan... eilen oli vähän hysteeristä... =)


Pihallamme oli niin nätti gekko, että otettiin kuvakin pitkästä aikaa!!! =)


Tämmönenkin elukka tosiaan oli pihalla muutama viikko sitten, mutta onneksi se oli kuollut!


Suomessa haravoidaan koivun lehtiä, täällä painitaan palmunoksien kanssa... =)



No, minä ja ALma tykätään nyprätä ja närpätä, askarrella, taiteilla jne... nyt saatiin inspiraatio tuunata Alman tuoli tästä ihanasta suomalaisesta Ratula-ohjelmasta, jota katseltiin netin kautta. Tuoli on vielä vähän kesken, laitan joskus kuvan valmiista. =) Siinä on jo koristenauhaa, maalattuja köynnöksiä, hevosen kuva jne. =)=)=)


Jokin aika sitten olimme ilotulitusta ihailemassa keskustassa. Se oli Brisbane-joen "kunniaksi". Olimme viime vuonna siellä myös, mammakin oli mukana silloin. =)

Almalla oli silloin 3 tyttöä yökylässä, tässä siis tytsyt mukana; Hannah, Lara ja Kelsey.


Lapset katselivat valonäytöstä bussipysäkin katolta! Näkyi paremmin!!! =)


Kerran puistossa.


Toisen kerran toisessa puistossa...skeittipuistossa...


Alman konsertissa koululla viime viikolla:


"Amma...Amma..."


Amos yritti monesti mennä Alman luo, muttei uskaltanut mennä vieraiden lasten ohi ja yli, jotka istuivat edessämme. Sitten hän viimein keräsi rohkeutensa ja meni ja oli ILOINEN! =)


Valmistautumista.


Alman soolo.


Duetto Rebeccan kanssa.


Toinen duetto Jaden kanssa.


Trio Jessien ja Teannen kanssa... Teanne soittaa klarinettia ja Jessie saksofonia.


Iskäkin ehti mukaan, mikä oli KIVAA!!! =)


Riittäköön tämä tällä erää... Jani ja Otso ovat lenkillä, Amos löhöää sohvalla, Alma katsoo telkkaria, Osmo on naapurin tytön kanssa leikkimässä (luokkakaverinsa Kaitlin), Nelli keittelee kahvia ja minä haen valkkarin lopun! =) Huomenna onkin taas maanantai! MAHTAVAA VIIKKOA LUKIJOILLE!!!

A positive thinker does not refuse
to recognize the negative,
he refuses to dwell on it.
Positive thinking is a form of thought
which habitually looks for the best results
from the worst conditions.

-N.V. Peale